KKK = Kuuselan Kokeileva Keittiö.

Päätinpä siirtää tämän tarinan tänne blogin puolelle tuolta facebookista.
Kertomus siitä kuinka joskus ei vain mene ihan niin kuin siinä kuuluisassa televisio-ohjelmassa. 

25.02.2016
Täytyypä oikein mainita kun tapahtuu harvinaisia asioita.

Harvoin, siis todella harvoin, joudun jättämään itse kokkaamani annoksen kesken. Se on todella harvinaista, en varmaan voi sitä liikaa painottaa. Nyt oli pakko.Syy on hyvinkin yksinkertainen.

Päätin käyttää kanan maustamiseen erästä Thaimaasta saamaani maustetahnaa ja se taisi olla kohtalokas virhe. Ensin avaan pussin saksilla ja nuuhkaisen. Oikein kiva tuoksu, jes tää toimii. Sitten varovainen dippaus sormenpäällä ja maistiainen suuhun, jes toimii edelleenkin ja huhhuh olipas tömäkkää, mutta hyvin sietorajojen sisällä. Sitten varovainen arvio määrästä ja eikun 1/3 tahnasta ja loraus vettä jo kypsien kanasuikaleiden päälle pannuun ja sitten alkoikin murheet.

Ensimmäiset hönkäisemäni höyryt sai hengen salpaamaan ja silmät alkoivat vuotaa vettä. Kaunista kun iso mies itkee ruuan äärellä..... Noh hetken pannun hetkuttelua ja ajatus alkaa vihdoinkin hiipiä paksuun kalloon. Ei hitto tuo on tulista kamaa. Noh nyt on myöhäistä, onneksi kaapissa on maitoa ja leipää löytyy.

Noh eikun koemaistamaan ja siinä kohtaa todellisuus iskee. Ei saakeli tämä ruoka tappaa.
Seuraavaksi iskee paniikki ja nopeassa tahdissa lisään kaapista turkkilaista jugurttia pannulle siinnä toivossa, että sillä olisi muka jotain merkitystä tähän tilanteeseen. Noh eniweis kaavitaan purkin loppu sekaan että menee jouheammin alas. Vaan ei siitä ollut apua.

Noh salaattia, tomaattia ja kurkkua lautaselle ja kanaa päälle. Ja eikun syömään.....

Hypätään tähään hetkeen koska itse syömisprosessin varmaan kaikki voi kuvitella helposti. Tai minkälaista se on ollut.Maito on loppu, leipä loppui, kaivoin pakkasesta lisää leipää ja sitkeästi hetken pupelsin ruokaa, kunnes ei vaan enää pystynyt jatkamaan.

Nytkun turvotus ylähuulessa on laskenut, silmistä ei valu noroina vesi ja henkikin kulkee kohtuudella voisin esittää legendaarisen kysymyksen: Miten noin omasta mielestä meni?

Noh ei kovin hyvin , mutta perhana söinpäs tulista sittenkin. Itse normaalisti olen ns. Med tai mild tyyppisten ratkaisujen mies, koska haluan maistaa miltä ruoka maistuu. Nyt en osaa sanoa muuta kuin, että huomenna vatsa kiittää jos ei jo tänään. Annos jäi kesken niinkuin Etelä-Koreassa kävi ottaessani tulisen Seafood with Udon Noodles ja paikallinen kaveri vissiin tilasi miulle sen extra tulisen....

Saas nähä kuin Äijän käy ja milloin tämä kipu lakkaa.

Ystävällisin terveisin KKK